Siirry sisältöön
Blogi

Välttelevä kiintymyssuhde: miksi läheisyys saa vetäytymään

Välttelevä kiintymyssuhde voi saada ihmisen näyttämään tyyneltä juuri silloin, kun toinen lähtee tai suuttuu. Tyyneys on usein opittu jo ennen kuin ihminen osaa puhua, eikä se kerro, mitä kehossa tapahtuu.

Jukka Erätuli, Ihminen tavattavissa -terapeutti ja apukouluttaja, Mental Health Clubin perustaja ja toimitusjohtaja · · 6 min

Ilta on mennyt hyvin. Olette syöneet yhdessä, nauraneet ja istuneet sohvalla vierekkäin. Sitten kumppani sanoo jotain lämmintä, vaikkapa että hänellä on hyvä olla kanssasi. Sinussa jokin kiristyy. Nouset hakemaan vettä, avaat puhelimen tai muistat, että huomenna on aikainen herätys.

Jos tunnistat tämän, olet ehkä kuullut puhuttavan välttelevästä kiintymyssuhteesta. Tavallinen selitys kuuluu, että välttelevä ihminen pelkää läheisyyttä tai ei osaa tuntea. Välttely on kuitenkin alun perin keino pysyä lähellä toista ihmistä, ja siksi siitä on niin vaikea päästä irti.

Kaksi ihmistä istuu illalla eri huoneissa omilla sängyillään ja katsoo puhelintaan. Huoneiden välissä on seinä, ja ikkunoista näkyy kattoja.

Mitä välttelevä kiintymyssuhde tarkoittaa?

Välttelevä kiintymyssuhde on tapa säädellä läheisyyttä ottamalla etäisyyttä silloin, kun toinen tulee lähelle tai kun omat tarpeet heräävät. Ihminen vaikenee, keskittyy tekemiseen, vähättelee tai lähtee. Tapa opitaan varhain, usein jo ensimmäisen elinvuoden aikana, eikä kukaan valitse sitä.

Saksalaisessa tutkimuksessa mitattiin yksivuotiaiden sykettä tilanteessa, jossa äiti poistui hetkeksi huoneesta. Osa lapsista ilmaisi äidin lähtiessä vähemmän hätää kuin muut lapset. He jatkoivat leikkimistä, eivätkä he juuri hakeutuneet äidin luo tämän palattua. Sykemittaus näytti kuitenkin muuta: heidän sykkeensä nousi erossa samaan tapaan kuin turvallisesti kiintyneillä lapsilla, jotka näyttivät hätänsä avoimemmin (Spangler ja Grossmann, Child Development 1993). Ero kuormitti siis näitäkin lapsia, vaikka se ei näkynyt ulospäin.

Miksi lapsi oppii olemaan tarvitsematta

Pieni lapsi ei voi lähteä. Hänen on pysyttävä vanhemman lähellä, ja hän sopeutuu siihen, miten vanhempi jaksaa olla läsnä. Jos itku saa vanhemman jännittymään, kääntymään pois tai ärtymään, mutta omin päin pärjäävä lapsi saa rauhallisen vanhemman viereensä, lapsi oppii nopeasti, kumpi toimii.

Lapsen kannalta ratkaisu on järkevä. Kun hän ei vaadi mitään, vanhempi pysyy lähellä. Tarve on yhä olemassa, mutta se lakkaa näkymästä, ja ajan myötä lapsi ei enää tunne sitä itsekään.

Vanhemman ei tarvitse olla kylmä, jotta näin käy. Hän voi olla rakastava ja silti uupunut, masentunut tai kotoisin perheestä, jossa tunteet hoidettiin yksin. Hän on ehkä itse oppinut, että itku menee ohi, kun siihen ei kiinnitä huomiota.

Miltä välttely näyttää aikuisena

Aikuisena välttely näyttää eri ihmisillä erilaiselta. Sitä on vaikea tunnistaa, koska monessa muodossaan se näyttää hyvältä luonteenpiirteeltä, kuten itsenäisyydeltä tai kyvyltä pärjätä.

Joku on aina se, joka hoitaa. Kun ystävällä on kriisi, hän tulee paikalle ja tietää, mitä tehdä. Omista vaikeuksistaan hän kertoo vasta, kun ne ovat ohi, jos silloinkaan.

Toinen ihastuu helposti, mutta innostus lopahtaa, kun suhde muuttuu vakavaksi ja häneltä aletaan odottaa jotain. Kumppanin tavat, jotka eivät ennen haitanneet, alkavat ärsyttää.

Kolmas pysyy pitkässä suhteessa ja on uskollinen, mutta etäisyys näkyy suhteen sisällä. Riidan alkaessa hän vaikenee tai lähtee lenkille. Hänen mielestään hän rauhoittaa tilannetta. Kumppanista tuntuu, että hänet jätettiin yksin.

Neljäs kaipaa eniten ihmistä, joka ei ole saatavilla: entistä kumppania, kaukana asuvaa tai jotakuta, joka on jo varattu. Kaipaaminen tuntuu hänestä turvallisemmalta kuin suhde, jossa toinen olisi joka päivä lähellä.

Seksuaalisuudessa välttely voi näkyä kahdella vastakkaisella tavalla. Yhdelle seksi on helpompaa kuin tunteista puhuminen, koska siinä voi olla lähellä ilman sanoja. Toisella halu hiipuu juuri silloin, kun suhde muuttuu turvalliseksi ja arkiseksi. Pitkässä suhteessa halu vaihtelee muistakin syistä, kuten väsymyksen tai lääkityksen takia, joten hiipuminen ei yksinään kerro välttelystä.

Välttelyä pidetään usein miesten piirteenä. Osin syy on siinä, että pojille on pitkään opetettu pärjäämistä yksin, ja silloin välttely sulautuu siihen, mitä mieheltä odotetaan. Naisella sama tapa jää helposti huomaamatta, koska se näyttää pärjäämiseltä. Hän hoitaa työn, lapset ja ikääntyvät vanhempansa eikä kerro kenellekään, miten raskasta se on.

Välttelevä ihminen voi olla paljon muiden seurassa ja tuntea silti olevansa yksin. Siitä kirjoitimme tarkemmin artikkelissa Miksi olen yksinäinen, vaikka ympärilläni on ihmisiä?

Välttelevä ja ristiriitainen kiintymyssuhde samassa parisuhteessa

Kun toisella on välttelevä ja toisella ristiriitainen eli takertuva kiintymyssuhde, parisuhteeseen syntyy helposti toistuva kuvio. Välttelevä rauhoittuu ottamalla etäisyyttä, takertuva hakemalla yhteyttä. Kun välttelevä vetäytyy, takertuva huolestuu ja tulee lähemmäs. Lähestyminen tuntuu välttelevästä paineelta, ja hän vetäytyy lisää.

Molemmat toimivat saman tarpeen vuoksi: kumpikin haluaa tuntea olonsa turvalliseksi. Kumpikin tekee sen tavalla, joka saa toisen olon turvattomammaksi. Kun jompikumpi yrittää kovemmin, kuvio yleensä voimistuu. Muutos alkaa siitä, että molemmat näkevät, mitä toinen yrittää tehdä.

Varhaisten kiintymyssuhteiden vaikutuksesta parisuhteeseen voit lukea lisää artikkelista Sisäinen turva, varhaiset kiintymyssuhteet ja parisuhdedynamiikka.

Voiko välttelevä kiintymyssuhde muuttua?

Voi. Varhain opittu tapa ei ole luonne, ja se muuttuu samalla tavalla kuin se syntyi: kokemuksista toisen ihmisen kanssa. Kun ihminen kokee yhä uudelleen, ettei tarpeen näyttäminen aja toista pois, läheisyys alkaa vähitellen tuntua vähemmän uhkaavalta.

Muutos on hidasta, ja vanha tapa palaa herkimmin väsyneenä ja riidan keskellä. Ensimmäinen askel on huomata hetki, jolloin vetäytyminen alkaa. Sen huomaa usein kehosta ennen kuin osaa sanoa, mitä tuntee: leuka kiristyy, olo muuttuu kärsimättömäksi tai tulee yhtäkkiä tarve tehdä jotain.

Kun hetken tunnistaa, voi kokeilla pientä muutosta. Lähtemisen sijaan voi sanoa: tarvitsen hetken, palataan tähän illalla. Voi myös kertoa yhden asian, joka painaa mieltä, ennen kuin se on ratkaistu.

Jos kumppanillasi on välttelevä kiintymyssuhde, painostaminen lisää yleensä etäisyyttä. Sano, mitä tarvitset, suoraan ja syyttämättä, ja anna aikaa vastata. Et silti voi muuttaa toista ihmistä, ja jos etäisyys satuttaa sinua vuodesta toiseen, se kannattaa ottaa vakavasti. Jos kumppani käyttää vaikenemista kontrolloidakseen tai alistaakseen sinua, kyse on henkisestä väkivallasta. Nollalinjaan voi soittaa maksutta ympäri vuorokauden numeroon 116 016.

Terapiassa voi tutkia, mistä vetäytyminen on syntynyt, ja harjoitella läheisyyttä suhteessa, jossa tarpeen näyttäminen on turvallista. Pariterapiassa kuvion voi nähdä yhdessä. Jos haluat käydä asiaa läpi ammattilaisen kanssa, Mental Health Clubin terapeuttisivulta näet jokaisen terapeutin työotteen ja paikkakunnan, ja profiileista löytyvät yhteystiedot.

Löydä terapeutti

Usein kysyttyä välttelevästä kiintymyssuhteesta

Mistä tiedän, onko minulla välttelevä kiintymyssuhde?

Varmuutta ei saa yhdestä testistä. Suuntaa antavia merkkejä ovat helpotus, kun saa läheisen hetken jälkeen olla yksin, vaikeus pyytää apua, kiinnostuksen hiipuminen, kun toinen alkaa odottaa jotain, ja vaikeneminen riidan alkaessa. Verkon kiintymyssuhdetestit voivat antaa suuntaa. Kuvio näkyy kuitenkin parhaiten keskustelussa ihmisen kanssa, joka tuntee sinut, tai terapeutin kanssa.

Miten välttelevä kiintymyssuhde näkyy miehellä?

Välttelevä mies voi hoitaa asiat luotettavasti ja silti vaieta, kun riita alkaa, tai etääntyä juuri silloin, kun suhde muuttuu vakavaksi. Miehellä tapa sulautuu siihen, mitä mieheltä odotetaan, osin siksi, että pojille on pitkään opetettu pärjäämistä yksin. Samaa tapaa on myös naisilla, mutta heillä se jää helposti huomaamatta, koska se näyttää pärjäämiseltä.

Onko välttelevä kiintymyssuhde sama asia kuin sitoutumiskammo?

Ne liittyvät toisiinsa, mutta eivät ole sama asia. Sitoutumiskammo tarkoittaa, että ihminen välttää vakavaa suhdetta. Välttelevä ihminen voi elää vuosikymmeniä uskollisessa suhteessa, ja etäisyys näkyy silloin suhteen sisällä: tunteista puhuminen on vaikeaa, ja riidan alkaessa hän vetäytyy.

Miten toimia, jos kumppanilla on välttelevä kiintymyssuhde?

Painostaminen lisää yleensä etäisyyttä. Kerro, mitä tarvitset, suoraan ja syyttämättä. Sopikaa riitoihin tauko, esimerkiksi niin, että asiaan palataan samana iltana, ja pitäkää sovitusta kiinni. Katso myös omaa osuuttasi kuvioon. Jos etäisyys satuttaa jatkuvasti, pariterapia voi auttaa näkemään kuvion yhdessä. Jos suhteessa on pelkoa tai väkivaltaa, hae ensin apua itsellesi. Nollalinjaan voi soittaa maksutta ympäri vuorokauden numeroon 116 016.

Uudet artikkelit sähköpostiisi

Saat viestin aina, kun blogiin tulee uusi artikkeli. Tilaukseen kuuluu myös Mental Health Clubin uutiskirje. Voit perua tilauksen jokaisen viestin lopusta.